Valkotasapaino varmistaa, että valonlähteen väri ei vaikuta väreihin. Automaattista valkotasapainoa suositellaan useimmille valonlähteille; muita arvoja voi tarvittaessa valita valonlähteen tyypin mukaan:

Asetus Kuvaus
v Automaattinen Automaattinen valkotasapainon säätö. Suositellaan useimpiin tilanteisiin.
J Hehkulamppu Käytä hehkulamppuvalaistuksessa.
I Loisteputkivalo Käytä loisteputkivalojen kanssa (0 Kuvausvalikko).
H Suora auringonvalo Käytä suoran auringonvalon valaisemien kohteiden kanssa.
N Salama Käytä salaman kanssa.
G Pilvinen Käytä päivänvalossa pilvisellä ilmalla.
M Varjo Käytä päivänvalossa varjossa olevien kohteiden kanssa.
L Esiasetus käsin Mittaa valkotasapaino tai kopioi valkotasapaino olemassa olevasta kuvasta (0 Esiasetus käsin).
  1. Näytä valkotasapainon asetukset.

    Paina P-painiketta, korosta sitten nykyinen valkotasapainon asetus tietonäytöllä ja paina J.

    P-painike

  2. Valitse valkotasapainon asetus.

    Korosta vaihtoehto ja paina J.

Kuvausvalikko

Valkotasapainon voi valita kuvausvalikon kohdassa Valkotasapaino (0 Valkotasapaino), jossa voi myös hienosäätää valkotasapainoa (0 Valkotasapainon hienosäätö) tai mitata valkotasapainon esiasetusarvon (0 Esiasetus käsin).

Valkotasapaino-valikon asetuksesta I Loisteputkivalo voi valita valonlähteen eri lampputyypeistä.

Värilämpötila

Valonlähteen väri havaitaan eri tavalla riippuen katsojasta ja muista olosuhteista. Värilämpötila on valonlähteen värin objektiivinen mitta, joka määritellään lämpötilana, johon kohde olisi kuumennettava, jotta se lähettäisi valonlähteen kanssa samalla aallonpituudella olevaa valoa. Valonlähteet, joiden värilämpötila on noin 5000–5500 K, näyttävät valkoisilta, kun taas valonlähteet, joiden värilämpötila on matalampi, kuten hehkulamput, näyttävät hieman keltaisilta tai punaisilta. Valonlähteet, joiden värilämpötila on korkeampi, vaikuttavat sinisävyisiltä.

”Lämpimämmät” (punaisemmat) värit

”Viileämmät” (sinisemmät) värit

q I (natriumlamput): 2700 K
w J (hehkulamppu) / I (lämpimänvalkoiset loisteputket): 3000 K
e I (valkoiset loisteputket): 3700 K
r I (viileänvalkoiset loisteputket): 4200 K
t I (päivänvalk. loisteputket): 5000 K
y H (suora auringonvalo): 5200 K
u N (salama): 5400 K
i G (pilvinen): 6000 K
o I (päivänvaloloisteputket): 6500 K
!0 I (kork. lämpötilan elohopea): 7200 K
!1 M (varjo): 8000 K

Huomaa: kaikki luvut ovat likimääräisiä.

Valkotasapainon hienosäätö

Valkotasapainoa ”hienosäätämällä” voi korjata valonlähteen värin vaihteluja tai käyttää kuvassa tarkoituksella tiettyä värivirhettä. Valkotasapainon hienosäätöön käytetään kuvausvalikon vaihtoehtoa Valkotasapaino.

  1. Näytä hienosäädön asetukset.

    Korosta haluamasi valkotasapainon asetus ja paina 2 (jos Loisteputkivalo on valittuna, korosta haluamasi valaistustyyppi ja paina 2; huomaa, että hienosäätöä ei voi käyttää asetuksen L Esiasetus käsin kanssa).

  2. Hienosäädä valkotasapainoa.

    Käytä valkotasapainon hienosäätöön monivalitsinta. Valkotasapainoa voi hienosäätää akselilla kullanruskea (A)–sininen (B) porrastuksella 0,5 ja akselilla vihreä (G)–magenta (M) porrastuksella 0,25. Vaaka-akseli (kullanruskea–sininen) vastaa värilämpötilaa, kun taas pystyakselilla (vihreä–magenta) on samankaltaisia vaikutuksia kuin vastaavilla värinkorjaussuotimilla. Vaaka-akseli on jaettu väleihin, joista jokainen vastaa noin 5:tä mired-arvoa, ja pystyakseli väleihin, jotka vastaavat noin 0,05:tä hajavalotiheyden yksikköä.

    Koordinaatit

    Säätö

  3. Tallenna muutokset ja poistu.

    Paina J.

Valkotasapainon hienosäätö

Hienosäätöakselien värit ovat suhteellisia, eivät absoluuttisia. Esimerkiksi kohdistimen siirtäminen suuntaan B (sininen) ”lämpimän” asetuksen kuten J Hehkulamppu ollessa valittuna tekee valokuvista hieman ”kylmempiä”, muttei kuitenkaan varsinaisesti sinisiä.

”Mired-arvo”

Mikä tahansa muutos värilämpötilassa aiheuttaa suuremman värieron matalissa kuin korkeissa värilämpötiloissa. Esimerkiksi 1000 K:n muutos aiheuttaa paljon suuremman värimuutoksen 3000 K:ssa kuin 6000 K:ssa. Mired-arvo, joka lasketaan kertomalla värilämpötilan käänteisluku 10 6:lla, on värilämpötilan mitta, joka ottaa huomioon edellä mainitun vaihtelun ja jota käytetään värilämpötilan korjaussuotimien yksikkönä. Esim.:

  • 4000 K – 3000 K (1000 K:n ero) = 83 mired-arvoa
  • 7000 K – 6000 K (1000 K:n ero) = 24 mired-arvoa

Esiasetus käsin

Esiasetus käsin -vaihtoehtoa käytetään valkotasapainon mukautettujen asetusten tallentamiseen ja palauttamiseen, kun kuvaus tapahtuu sekavalossa, tai voimakkaita värivirheitä omaavien valonlähteiden vaikutusten korjaamiseen. Valkotasapainon esiasetuksen voi tehdä kahdella tavalla:

Menetelmä Kuvaus
Mittaa Neutraali harmaa tai valkoinen esine asetetaan lopullisessa valokuvassa käytettävään valaistukseen, ja kamera mittaa valkotasapainon (0 Valkotasapainon esiasetusarvon mittaaminen).
Käytä valokuvaa Valkotasapaino kopioidaan muistikortilla olevasta kuvasta (0 Valkotasapainon kopioiminen valokuvasta).

Valkotasapainon esiasetusarvon mittaaminen

  1. Valaise vertailukohde.

    Aseta neutraali harmaa tai valkoinen esine lopullisessa valokuvassa käytettävään valaistukseen.

  2. Näytä valkotasapainon asetukset.

    Korosta kuvausvalikossa Valkotasapaino ja paina 2 näyttääksesi valkotasapainon asetukset. Korosta L Esiasetus käsin ja paina 2.

  3. Valitse Mittaa.

    Korosta Mittaa ja paina 2.

  4. Valitse Kyllä.

    Vahvistusikkuna tulee näkyviin; korosta Kyllä ja paina J.

    Kamera siirtyy esiasetuksen mittaustilaan.

    Kun kamera on valmis mittaamaan valkotasapainon, etsimessä ja tietonäytöllä näkyy vilkkuva D (L).

  5. Mittaa valkotasapaino.

    Ennen kuin ilmaisimet lakkaavat vilkkumasta, rajaa vertailukohde niin, että se täyttää etsimen, ja paina laukaisin pohjaan. Valokuvaa ei tallenneta; valkotasapaino voidaan mitata tarkasti, vaikka kamera ei ole tarkentanut.

  6. Tarkista tulokset.

    Jos kamera onnistui mittaamaan valkotasapainoarvon, sitä koskeva ilmoitus näytetään ja a vilkkuu etsimessä ja kamera palaa kuvaustilaan. Palaa välittömästi kuvaustilaan painamalla laukaisin puoleenväliin.

    Jos valaistus on liian hämärä tai liian kirkas, kamera ei välttämättä pysty mittaamaan valkotasapainoa. Tietonäytölle ilmestyy viesti, ja vilkkuva b a tulee näkyviin etsimeen. Palaa vaiheeseen 5 ja mittaa valkotasapaino uudelleen.

Valkotasapainon esiasetuksen mittaus

Jos mitään toimintoja ei tehdä, kun näytöt vilkkuvat, suora mittaustila päättyy asetusvalikon kohdassa Virrankatkaisun ajastimet (0 Virrankatkaisun ajastimet) valitun ajan kuluttua.

Valkotasapainon esiasetus

Kamera pystyy tallentamaan kerralla vain yhden valkotasapainon esiasetusarvon; olemassa oleva arvo korvautuu, kun uusi arvo mitataan. Huomaa, että valotusta lisätään automaattisesti 1 EV:llä valkotasapainoa mitattaessa; kuvatessasi M-tilassa säädä valotusta niin, että valotusilmaisimen arvo on ±0 (0 Valotusilmaisin).

Toinen valkotasapainon esiasetuksen mittausmenetelmä

Siirtyäksesi esiasetuksen mittaustilaan (katso yllä), kun olet valinnut tietonäytöllä valkotasapainon esiasetuksen, paina J-painiketta muutaman sekunnin ajan.

Harmaakortit

Saadaksesi tarkemman tuloksen mittaa valkotasapaino käyttäen normaalia harmaakorttia.

Valkotasapainon kopioiminen valokuvasta

Noudata alla olevia vaiheita kopioidaksesi valkotasapainoarvon muistikortilla olevasta valokuvasta.

  1. Valitse Esiasetus käsin.

    Korosta kuvausvalikossa Valkotasapaino ja paina 2 näyttääksesi valkotasapainon asetukset. Korosta L Esiasetus käsin ja paina 2.

  2. Valitse Käytä valokuvaa.

    Korosta Käytä valokuvaa ja paina 2.

  3. Valitse Valitse kuva.

    Korosta Valitse kuva ja paina 2 (ohita jäljellä olevat vaiheet ja käytä valkotasapainon esiasetukseen viimeksi valittua kuvaa valitsemalla Tämä kuva).

  4. Valitse kansio.

    Korosta lähdekuvan sisältävä kansio ja paina 2.

  5. Korosta lähdekuva.

    Näytä korostettu kuva koko näytön kokoisena painamalla ja pitämällä X-painiketta painettuna.

  6. Kopioi valkotasapaino.

    Paina J asettaaksesi esiasetettu valkotasapaino korostetun kuvan valkotasapainoksi.